Menetelmät
Lisäävää valmistusta tai 3D-tulostusta ei tulisi ajatella yksittäisenä valmistusmenetelmänä, vaan ryhmänä erilaisia valmistusmenetelmiä, joissa kappale valmistetaan esimerkiksi kasvattamalla, lisäämällä tai yhdistämällä materiaalia selektiivisesti. Lisääviä valmistusmenetelmiä on useita, joista osa eroaa toisistaan vain hyvin vähän, ja osalla ei ole mitään samanlaista toistensa kanssa.
Lisäävän valmistuksen standardit EN ISO/ASTM 52900:2017 ja SFS-EN ISO/ASTM 52900:2017 ”Additive manufacturing -- General principles – Terminology” kategorisoivat lisäävän valmistusmenetelmän prosessit seitsemään kategoriaan*:
- Materiaalin pursotus (Material Extrusion) [Pursotus]
- Materiaalin ruiskutus (Material Jetting) [Materiaalin suihkutus]
- Sidosaineruiskutus (Binder Jetting) [Sideaineen suihkutus]
- Laminointi (Sheet Lamination) [Kerroslaminointi]
- Nesteen fotopolymerisointi (VAT Photopolymerization) [Valokovetus altaassa]
- Jauhepetimenetelmät (Powder Bed Fusion) [Jauhepetisulatus]
- Suorakerrostusmenetelmät (Directed Energy Deposition) [Suorakerrostus]
*Suomennos (Englanninkielinen termi) [SFS-ISO/ASTM 52900:2017 standardin mukainen termi]
Kaikki lisäävät valmistusmenetelmät eivät sovi standardeissa määriteltyihin kategorioihin, tai voivat sopia useampaan kategoriaan samanaikaisesti. Tähän on syynä lisäävien valmistusmenetelmien nopea kehitys. Nopeaan kehitykseen vaikuttaa osaltaan se, että monet perinteiset valmistusmenetelmät soveltuvat lisäävään valmistukseen joko suoraan tai hieman muunneltuna, mutta vasta tietoisuuden lisäännyttyä niitä on osattu alkaa kehittämään ja soveltamaan lisäävänä valmistuksena.
Lisäksi yhdistämällä lisäävän valmistuksen menetelmiä ns. hybridimenetelmiksi toistensa tai perinteisten materiaalia poistavien menetelmien kanssa, saadaan monia hyötyjä, joita ei voida saavuttaa millään yksittäisellä menetelmällä. Nämä hybridimenetelmät eivät sovellu suoraan minkään ISO/ASTM standardin mukaisen yksittäisen kategorian alle.
Yksi esimerkki kategorioihin sopimattomasta lisäävän valmistuksen menetelmistä on kylmäruiskutus (Cold Spray) prosessi, jossa metallijauheita sijoitetaan sulamispisteen alapuolella korkeilla nopeuksilla (nelinkertainen äänennopeus) korjattavan tai muodostettavan kappaleen pinnalle. Menetelmää kehittää mm. GE (http://www.geglobalresearch.com/blog/cold-spray-ge-technology).